T?m? kirjoitus on julkaistu alunperin Innolinkin blogissa.
Jos jokin asia on varma, niin se, ett? markkinoijat rakastavat trendej?. Varsinkin t?n? digitaalisuuden aikana toimialamme on pullollaan mit? hienompia buzzwordeja, joita tulee ja menee kuin H&M:n mallistoja ik??n. L?ytyy sis?lt?markkinointia, natiivimainontaa, ohjelmallista ostamista, facebookia, sn?pts?tti?, social sellingi?, influencer marketingia, ty?ntekij?l?hettilyytt? ynn? muuta. Keskinkertaisissa firmoissa puuhastellaan luultavasti vanhojen tuttujen tv- ja lehtimainosten parissa, samalla kun toimialan valokeilassa olevat muotijutut on vaihdettu jo 10 kertaa.
Voi tuntua varmalta valinnalta jatkaa samalla tavalla kuin ennenkin. Tehd? niit? samoja muuttumattomalta tuntuvia asioita kuin ennenkin. Opponoitiinhan jo vuosia sitten sis?lt?markkinointiakin argumentilla ?olemmeko muka tehneet aikaisemmin sis?ll?t?nt? markkinointia?. Trenditermiss? ei lopulta ollutkaan mit??n varsinaisesti uutta.
Mutta hetkinen. Otetaanpa askel taaksep?in. Onko ?digimarkkinointip?hin?? oikeasti l?hinn? kuumaa ilmaa?
V?it?n, ett? markkinoinnin trendikeskustelussa menev?t joskus puurot ja vellit sekaisin. Puhutaan trendeist?, kun tarkoitetaan muotia. Esimerkiksi ?ty?ntekij?l?hettilyys? voi olla ns. muotijuttu, jos yrityksiss? yht?kki? innostutaan valjastamaan ty?ntekij?t firman ?sis?lt?muuleiksi?, mutta ajaudutaan sittenkin k?ytt?m??n suurin osa ty?ajasta t?ysin muiden asioiden edist?miseen kolmannen kvartaalin loppuun menness?. Aiemmin markkinoinnissa puhuttiin ?integroidusta markkinointiviestinn?st?? ja kaikenmaailman 360-asteen strategioista. Nyky??n ei niink??n, joten muotijutuiksi j?iv?t, eik? noilla termeill? tainnut olla paljoakaan tekemist? ihmisten (asiakkaiden) arjen kanssa.
T?ss? vaiheessa tarkistakaamme mit??trendi tarkoittikaan. N?in sen m??rittelee The Cambridge English Dictionary:
Trend: ?A general development or change in a situation or in the way that people are behaving?
Keskim??r?iselle markkinoijalle trendien seuraamisen pit?isi siis tarkoittaa ihmisten (asiakkaiden) toiminnan ja k?ytt?ytymisen seuraamista ja toimintaa siell?,?miss? ja milloin asiakas liikkuu ja k?y pyydykseen. Vaarallisinta on kuitata todellinen ihmisten toiminnan muutos ?muotijuttuna? vain siksi, ett? markkinoijat ovat alkaneet p?hist? parista muotitermist?. (Marketers ruin everything, markkinoijat pilaavat kaiken, kuten ?somemarkkinoinnin? kummiset? Gary Vaynerchuk tapaa sanoa.)
Mitk? sitten ovat niit? trendej?, joihin huomio tulisi?kiinnitt?? ja joiden ymp?rille markkoinointitoimintaa rakentaa? T?ss? muutama ihan simppeli ja ehk? v?h?n itsest??nselv?kin?esimerkki:
Kaikilla on nykyisin ?lypuhelin ja se syrj?ytt?? tietokoneet internetin k?yt?ss?
Jo vuonna 2015 69 %:lla suomalaisista 16-89 -vuotiaista oli k?yt?ss??n ?lypuhelin. 90 %:a?heist? my?s k?ytt?? interneti? aktiivisesti puhelimellaan. Vuonna 2016 per?ti 87 % 8-vuotiaista, noista tulevaisuuden kuningaskuluttajista,?omisti ?lypuhelimen.
T?m?n trendin voi havaita mink? hyv?ns? verkkosivuston arjessa: mobiililaitteella sivustolle surffaavien m??r? nousee, tietokonetta k?ytt?vien laskee. T?ss? er??n sivuston tarina. ?lypuhelimella sivustolla vierailevien m??r? ohitti tietokoneita k?ytt?vien m??r?n jo 2015 tammikuussa.
Facebookissa on Suomessa 2,6 miljoonaa aktiivista k?ytt?j?? ja nyt sinne rynt??v?t my?s mummot ja vaarit
Facebookia k?ytt?? noin 200 000 yli 65-vuotiasta suomalaista ja k?ytt?j?m??r? on kasvanut n. 15 % vuoden 2016 syksyn ja 2017 kev??n v?lill?. Nuoria k?ytt?ji? Facebook menett??, mutta paikallislehti? hek??n eiv?t ryhdy en?? lukemaan. Snapchatin ja WhatsAppin k?ytt?j?m??r?t ovatkin kasvaneet kohisten vuoden 2016 aikana.
Eri ?yhteis?palveluiden? k?ytt? ylip??ns? kasvaa nopeimmin vanhempien ik?ryhmien keskuudessa. (Eli nelikymppisest? loppuun asti.)
YouTubea katsoo yli 80 % 15-74 -vuotiaista Suomalaisista
Vasta vuonna 2005 perustetun videopalvelu YouTuben sis?lt?j? seuraa jo?valtaosa Suomalaisista, mik? kertoo huikeasta trendist??aiempina vuosina. Tulevien vuosien mediank?ytt?trendeihin vaikuttaa se, ett? valtaosa nuorista (2016 Consumer Connection System-tutkimuksen mukaan 75 % 14-24-vuotiaista) oli YouTuben aktiivik?ytt?ji?.
Koska ei t?ss? kukaan ainakaan nuorene, nykynuorten tottumus katsoa YouTubea (ja Snapchatia, WhatsAppia, Instagramia jne?) ei tule muuttumaan ainakaan perinteisten medioiden hyv?ksi. Uusia ajanvietto- ja vieistint?tapoja toki tulee varmasti.
Sanoma- ja aikakauslehtien levikit jatkavat laskuaan ? ja niinp? my?s mainonta niiss? v?henee
Media Audit Finlandin vuoden 2016 levikkitilastojen mukaan k?yt?nn?ss? kaikkien painettujen?sanomalehtien levikit jatkavat laskuaan, josta levikkitutkimukset raportoivat samansuuntaisesti edellisvuonnakin. Niinp? my?s mainonta jatkaa laskuaan: TNS:n tuoreen tutkimuksen mukaan mediamainonta painetuissa sanomalehdiss? laski 11 % ja aikakauslehdiss? noin 5 %.
Mik? on n?iden poimintojen pointti??
Pointti on, ett? n?m? asiat eiv?t ole markkinoijien muotijuttuja,?vaan jo vuosia jatkuneita trendej?, jotka oikeasti vaikuttavat ihmisten toimintaan t?n? p?iv?n?. N?it? trendej? eiv?t startanneet mainosmiehet- ja naiset, vaan teknologian kehityksen ajama tottumusten ja kulttuurin muutos.
Markkinoinnin vanhoja keinoja ja kanavia painaa ? vaikka ihmisiin vaikuttamisen perusteet pysyv?tkin ? se fakta, ett? meill? kaikilla on p?ivitt?in k?yt?ss? ne samat 24 tuntia. Kun ?rsykkeiden ja ajank?ytt?-, viihde- ja viestint?vaihtoehtojen m??r? kasvaa, ei meill? yksinkertaisesti riit? huomiota tasa-arvoisesti kaikkiin asioihin. Siksi markkinoinnin vanhat keinot ja kanavat hiipuvat: Ihmisten huomio on jo nyt muualla. Siisp? kannattaa sivuuttaa muotijutut ja buzzwordit ja keskitty? niihin asioihin, joihin ihmistenkin huomio on jo arjessa?k??ntynyt.
Toivottavasti vuosi 2017 on viimeinen jolloin t?llainen her?ttely on tarpeen.
