L?hes raamatulliset mittasuhteet saanut startup-p?hin? n?ytt?? yll?tt?en yskiv?n. Startup-yritt?j? Sami Kuuselan Elinkeinoel?m?n Valtuuskunnalle kirjoittama pamfletti Hupparih?rh? ja bisnesmies suomii suomalaista bisneskulttuuria kovin sanoin: enkelisijoittajien rahahanat ovat tiukassa, exit-markkina olematon ja ilman Tekesin julkista rahoitusta bileet p??ttyisiv?t kaameaan krapulaan ter?vint?kin hissipuhetta nopeammin.

Kaikki kunnia oikeasti uutta tekniikkaa ja palveluja kehitt?ville yritt?jille, mutta Kuuselan pamfletti saa startup-p?hin?n vaikuttamaan l?hes vaaralliselta. N?ille erikoislaatuisille yritt?jille raha ei kuulemma merkitse paljoakaan. Jos yksi vallankumouksellinen, jos ei korkealentoinen, yritys ei l?hde lentoon, pulju ajetaan alas ja suunnataan reippaasti kohti uusia haasteita. Sinne meniv?t Tekes-rahat!

Jokainen sijoittaja ja yritt?j? tietenkin saa tehd? rahoillaan mit? haluaa. Mutta valtion rahan ohjaaminen kirjavalle joukolle taivaanrannanmaalareita on kyseenalaista. Samat yritt?j?t, jotka eiv?t kuulemma niin rahasta kiinnostu, korkkaavat kuoharipullon kun Tekes-rahoitus on varmistettu.

Jos startupeista ei olekaan kansantalouden pelastajiksi, niin mist? sitten on?

Yritt?ji? t?nne tarvitaan lis??, selv?h?n se. Mutta v?it?n, ett? varsinainen pihvi ei ole korkealentoisessa, julkisella riskirahalla py?riv?ss? startup-yritt?jyydess?, vaan ruohonjuuritasolla. Suomessa kuitenkin on muutama satatuhatta yrityst? ja viel? enemm?n itsens? tavalla tai toisella ty?llist?m??n pyrkivi? ihmisi?.

L?ht?kohta on se, ett? jokaisen t?ytyy olla valmis rakentamaan uransa ja elantonsa yritt?j?n?. Siksi korkealentoisia ideoitaan jahtaavat startup-yritt?j?t eiv?t v?ltt?m?tt? ole paras esikuva. Rahvas ei ymm?rr? siit? maailmasta juuri mit??n. Parempi esikuva voisi olla vaikkapa ketter? kodinkonekorjaaja, palvelualtis kahvilan omistaja tai netin sosiaaliset verkostot taitava siivouspalveluyritt?j?. Nyky??n mallia itsens? ty?llist?misest? n?ytt?v?t esimerkiksi nohevimmat graafikot, jotka eiv?t j?? kolkuttelemaan toimistojen ovia medianominpaperi kourassaan, vaan luovat itse uransa.

V?it?n, ett? ratkaisun avain on suuruuden ekonomiassa: jos reilun kolmensadantuhannen yrityksen p?rj??mist? helpotetaan (ei kuitenkaan suoralla tuella) ja yh? useampi tavallinen tallaaja ty?llist?? itsens? yritt?j?n?, on vaikutus suurempi kuin kansainv?list? exit-kauppaa tavoittelevia startupeja julkisesti rahoittamalla. Jos yritt?jyys on kohta kansan DNA:ssa, alkaa my?s niit? isoja kansainv?lisi? hittej? synty?.

Vaikka kansantaloudellisesti tsemppaisin ruohonjuuritason yritt?mist? yli kaiken, toki my?s digipalveluita ja ty?kaluja kehitt?vi? startupeja tarvitaan. (Mieluiten toki yksityisesti rahoitettuna.) Niit? onkin maailmalla jo pilvin pimein ja tuotteet my?s suomalaisten k?ytett?viss?. Nimitt?in koskaan aikaisemmin ei kynnys ?tehd? vaikka mit?? ole ollut n?in matala. Digitaalisia ty?kaluja ja palveluja, joista 10 vuotta sitten n?htiin viel? unia, on valtavasti kaikkien saatavilla. Mahdollisuuksia on siis enemm?n kuin koskaan, mutta kuinka saada ihmiset huomaamaan ne ja rakentamaan itse oman ty?ns? ja uransa? Ehk?p? julkisen huomion suuntaaminen pilvilinnoista ruohonjuuritasolle auttaisi.

Categories: UncategorizedYleinen

0 Comments

Leave a Reply