Droneista on moneksi. Niiden käyttö on kasvanut huimasti viime vuosina niin harrastajien kuin ammattilaistenkin keskuudessa. Moni lennättää dronea silkasta lennättämisen ilosta, mutta aivan erityisesti niitä käytetään valo- ja videokuvaukseen.
Kasvava ja ammattimaistunut dronejen käyttö on tuonut alalle lisää sääntelyä. Olennaisin uudistus on vuonna 2021 voimaan tullut EU-tason laki.
Uudet säännöt tuovat lisää vaatimuksia lennättäjille, rajoituksia dronejen lennättämiseen eri paikoissa ja määräyksiä, jotka EU:ssa myytävien dronejen tulee täyttää.
Tässä artikkelissa käydään läpi dronen lennätykseen liittyvät säännöt ja rajoitukset mahdollisimman tiiviisti.
+358 40 186 5278 / juliushjansson@gmail.com
Tarvitsetko hyviä ilmakuvia? Ota yhteyttä. Suunnitellaan ja toteutetaan kuvaukset mallikkaasti. Soita 040 186 5278!
Mitä laki vaatii dronen lennättäjältä tänä päivänä? Katsotaan asiaa erityisesti kevyehkön kuvausdronen käyttäjän näkökulmasta.
Olennaisimmat asiat EU:n uudessa dronelaissa liittyvät lennättäjän kouluttautumiseen, itse lennätykseen ja itse droneille asetettuihin vaatimuksiin.
Nykyisin EU-laki ja tai Traficomin valvomat kansalliset säännöt vaativat, että…
Alakategoriat A1, A2 ja A3 jaottelevat erilaiset dronet ja lennätysympäristöt toisistaan.
Tarkoitus on huolehtia siitä, että esimerkiksi asutuilla alueila lennätetään vain kevyehköjä droneja ja lennättäjä on on suorittanut tarvittavat Trafin järjestämät tentit.
Alakategoriat liittyvät erilaisten dronejen käyttämiseen erilaisissa ympäristöissä. Esimerkiksi lennättääkseen kevyehköä dronea asutulla alueella täytyy suorittaa A2-alakategorian valvottu lisäteoriakoe.
Erityinen- ja Sertifioitu-kategoriat taas sisältävät sellaisen lennätyksen, jossa dronea lennätetään suoran näköyhteyden ulkopuolella (esim. Tavarantoimitukset automatisoiduilla droneilla), erityisen raskailla droneilla, yli 120 metrin korkeudessa… tai kuljetetaan ihmisiä dronella. (Mikä lienee tulevaisuuden juttuja.)
Erityinen- ja Sertifioitu-kategoriat edellyttävät toimilupien hakemista ja ylipäänsä huomattavasti Avoin-luokkaa raskaampaa byrokratiaa.
Siksi säännöt keskittyvät dronejen painoon, lennätysympäristöön, korkeusrajoihin ja lennättäjien tietotaidon kehittämiseen.
Tällä hetkellä (tammikuussa 2022) ei ole vielä tiedossa voiko jokin nyt myynnissä oleva dronemalli saada tuon hyväksynnän jälkeenpäin, vai täytyykö kaikkien lennättäjien uusia kalustonsa kokonaan vuodenvaihteessa.
Huom! Tämä oli vain pintaraapaisu aihetta koskeviin sääntöihin. Kannattaa tutustua huolellisesti kaikkeen, mitä Traficom aiheesta sanoo Droneinfo-sivustolla.
Käymättä läpi lupabyrokratiaa ja sitoutumatta tarkentuneisiin sääntöihin dronea saa lennättää enää asumattomilla alueilla, kaukana kaikesta.
EU-tasoiset dronelait säätelevät yleisellä tasolla sitä, minkälaisessa ympäristössä saa lennättää minkäkinlaista dronea, huomioiden vielä lennättäjän suorittamat teoriakokeet.
Kuitenkin dronen lennätystä rajoitetaan muillakin tavoin: ilman lennonjohdon lupaa maksimilennätyskorkeus on 120 metriä, lentokenttien lähellä ja yllä ei saa lennättää, eikä myöskään esimerkiksi vankiloiden tai puolustusvoimien alueiden.
Mitkä ovat kiellettyjen alueiden nyrkkisäännöt?
Lentokenttien lähialueet
Selkein ja kanssaihmisten kannalta ehkäpä olennaisin asia on, että dronea ei saa lennättää lentokentillä tai niiden lähellä. Dronen törmäys lentokoneeseen tai helikopteriin voi aiheuttaa pahimmillaan suuronnettomuuden.
Lentokenttien ympärillä on kentän koosta ja kiitoratojen suunnasta riippuen tietyn kokoisia ja muotoisia sisäkkäisiä vyöhykkeitä. Näitä vyöhykkeitä, joilla lennätys on kokonaan kielletty tai rajoitettu voi lentokentästä riippuen olla useita.
Sisimmällä vyöhykkeellä lennätys on kokonaan kielletty ilman lennonjohdon lupaa.
Seuraavalla vyöhykkeellä lennätys on kielletty ilman lupaa sillä poikkeuksella, että “esteen” ympärillä saa lennättää 50 m etäisyydellä ja korkeintaan 15 metriä esteen yläpuolella.
Este voi siis olla esimerkiksi talo tai muu rakennelma. Näin ollen dronella voisi ottaa kuvan lähietäisyydeltä esimerkiksi omakotitalosta pyytämättä lupaa lennonjohdosta.
Ulommalla vyöhykkeellä lentokentän ympärillä saa lennättää dronea “omin päin” korkeintaan 50 metrin korkeudessa. Sitä korkeammalla lennätys edellyttää lupaa lennonjohdosta.
Näitä vyöhykkeitä sanotaan UAS-vyöhykkeiksi. Eli sisimmästä uloimpaan ne ovat nimeltään UAS-A, UAS-B ja UAS-C.
Entä voiko kuka hyvänsä saada luvan dronen lennätykseen UAS-vyöhykkeellä? Kyllä, se on mahdollista. Lue aiheesta tarkemmin seuraavasta kappaleesta: Miten hakea lupaa lennätykseen rajoitetulla alueella?
Normaalisti dronen lennätys näin lähellä lentokenttää olisi ankarasti kielletty, mutta tämä on vanha ja hylätty sotilaslentokenttä Virossa.
Ns. UAS-vyöhykkeet
Vuonna 2021 Traficom loi ns. UAS-vyöhykkeet. UAS-vyöhyke on tietyn kohteen ympärillä oleva alue, jolla dronen lennätys on joko kielletty tai erikseen sallittu.
Sallivia UAS-vyöhykkeitä ovat esimerkiksi lennokkikentät. Lennätyksen kieltäviä vyöhykkeitä voi taas olla hyvinkin erilaisten kohteiden ympärillä.
Yleinen esimerkki UAS-kieltoalueista ovat sairaaloiden helikopterikentät. Sairaalan ympärille on luotu tällainen vyöhyke lääkärihelikopterilentojen turvallisuuden parantamiseksi.
Vankilat: Vankiloiden yllä on lennätyksen kieltävä vyöhyke.
Uutisissa on kerrottu, että joskus vankien kätyrit ovat yrittäneet pudottaa dronen avulla jotakin laitonta muurien sisäpuolelle. Looginen peruste lentokiellolle siis.
Poliisiasemat: Uusien UAS-vyöhykkeiden myötä ilmeisesti maan jokaisen poliisiaseman päälle luotiin lennätyksen kieltävä UAS-vyöhyke.
Puolustusvoimien alueet
Puolustusvoimien alueet ympäri maan ovat lennätyskieltoalueita – joiden ilmakuvaus on myös kielletty.
Tässä tapauksessa on hyvä muistaa, että lennätys kielletty-alue ja ilmakuvauskieltoalue ovat eri asioita!
Dronea saa toki lennättää kieltoalueen rajan ulkopuolella, mutta puolustusvoimien aluetta ei saa ilmakuvata myöskään rajan ulkopuolelta.
Jos olet kuvaamassa puolustusvoimien alueen lähellä, kannattaa tutustua tähän varsin selkeään ohjeistukseen ja tarvittaessa kysyä ko. Sivulta löytyvästä sähköpostiosoitteesta onko suunnitteilla oleva kuvaus mahdollista.
Itselläni on hyviä kokemuksia puolustusvoimien viestinnästä dronekuvauksiin liittyen. Sain toimeksiannon ottaa kuvia Suomenlinnasta. Tilaaja toivoi kuvia Pikku-Musta ja Länsi-Musta -saarten alueelta, joilla on puolustusvoimien alueita.
Lähetin oheisella sivulla mainittuun osoitteeseen kuvaussuunnitelman, josta kävi ilmi kaikki suunnitellut kuvakulmat ja dronen lentoreitit ja kysyin onko tällainen kuvaus OK.
Sain nopeasti vastaukseksi varsin tarkan ohjeen olla kuvaamatta tiettyihin suuntiin alueella – ja muutin kuvaussuunnitelmaani vastaavasti. Suomenlinnassa kuvatessa kannattaa olla tarkkana, sillä siellä on Puolustusvoimien alueita, joissa lennätys ja kuvaaminen on kielletty.
Väliaikaiset kieltoalueet
Viranomaiset saattavat kieltää dronen lennätyksen tietyssä paikassa tiettyyn aikaan väliaikaisesti.
Esimerkiksi dronen lennätys Helsingin kantakaupungin yllä kielletään yleensä kansainvälisten huippukokousten ajaksi.
Luonnollisesti myös Helsingin yllä ja edustalla järjestettyjen lentonäytösten ajan dronen lennätys on ollut kielletty.
Tällaisista kielloista julkaistaan ns. NOTAM-tiedote, jossa määritellään rajoituksen kesto ja alue.
Entä mistä voi tietää missä ja milloin lennätys on kielletty? Siihen on loistava työkalu: Aviamaps-verkkopalvelu.
Aviamaps näyttää kaikki UAS-vyöhykkeet, ilmakuvauskieltoalueet ja väliaikaiset rajoitusalueet selkeästi tarkalla kartalla.
Dronen lennättäjä voi myös merkitä oman lennätyksensä ajan ja paikan Aviamapsin kartalle tiedoksi muille ilmatilan käyttäjille.
Aviamaps kannattaa siis vilkaista ennen jokaista lennätystä!
Drone-lennättäjien onneksi viranomaiset suhtautuvat drone-toimintaan kokemukseni mukaan varsin positiivisesti ja ratkaisukeskeisesti.
Vaikka Suomessakin dronesääntöjä on tarkennettu huomattavasti, ne on silti selvästi suunniteltu mahdollistaviksi, ei kaiken kategorisesti kieltäviksi.
On hyvin mahdollista saada lennätyslupa myös rajoitusalueelle, jos sitä hakee asianmukaisesti.
Tässä muutama omiin kokemuksiini perustuva esimerkki:
UAS-B -vyöhyke Helsinki-Vantaan lähellä: Kuvauskeikka Vantaan Kivistössä edellytti luvan hakemista Helsinki-Vantaan lennonjohdosta. Lennonjohtoa hoitaa ANS Finland / Finntraffic Lennonvarmistus.
Tässä tapauksessa tuli lähettää ensin lupalomake, jossa määriteltiin lennätyksen aika ja paikka. Sitten lennonjohto myönsi alustavan luvan juuri sille ajalle ja paikkaan.
Ennen lennätystä soitin saamaani lennonjohdon numeroon ja kysyin vielä lopullisen luvan lennätykseen. (Ilmeisesti asiaan vaikutti se, mistä suunnasta lentokoneet laskeutuvat ja mihin suuntaan nousevat lentokentältä.)
Lennonjohto antoi luvan ja pyysi soittamaan, kun lennätys on ohi. Ohje oli, että he soittavat, mikäli lennätys täytyy lopettaa. (Jos esimerkiksi lääkärihelikopteri on tulossa alueelle.)
Kun kuvaus oli hoidettu soitin lennonjohtoon ja kerroin että drone on nyt maassa.
Tätä kuvaa varten tarvittiin lupa lennätykseen Helsinki-Vantaan lennonjohdosta, koska Vantaan Kivistö on niin lähellä lentoasemaa.
UAS-vyöhyke sairaalan ympärillä: Eräs kuvauskeikka sattui olemaan helikopterikentän omaavan sairaalan lähellä.
Saadakseni luvan UAS-alueelle soitin sairaalaan turvallisuuspäällikölle, joka sanoi että lennätys onnistuu jos ko. ajankohtana soittaa sairaalan valvomoon ja antoi numeron sitä varten.
Ennen lennätystä soitin valvomoon, josta sanottiin että lennätys on OK, mutta he soittavat numerooni jos lääkärihelikopteri on tulossa lennätyksen aikana.
Kun kuvat oli otettu soitin valvomoon ja kerroin, että homma on hoidettu.
Ilmakuvaus puolustusvoimien alueen lähellä: Puolustusvoimien alueilla ei saa lennättää dronea ja ne on säännönmukaisesti merkitty myös ilmakuvauskieltoalueiksi.
Jos kuvaat puolustusvoimien alueen lähellä, on hyvä tarkistaa tällä sivulla julkaistut säännöt.
Kuten ohjeisiin tutustuessa huomaa, ei puolustusvoimien alueen läheisyys tee kuvaamisesta mahdotonta. Siitä kertoo tarkemmin ko. Sivun kohta “Lupaa ei yleensä tarvita, kun…”
Joka tapauksessa tässä on asia, joka kannattaa mieluummin tarkistaa ennalta kuin jättää sattuman varaan. Muuten voi käydä kuten tälle valokuvaajalle, joka kuvasi vahingossa lentokoneesta Pansion sotasatamaa.
Sotilaspoliisi takavarikoi muistikortin heti, kun kuvaaja palasi lentokentälle ja tuomiohan siitä tuli. (Uutisen mukaan kuvaaja selvisi kuitenkin ilman sakkoja.)
Puolustusvoimien ohjesivulta löydät sähköpostiosoitteen, josta voit kysyä tarvitseeko tietynlainen kuvaus varsinaisen kuvausluvan. Itse sain toimeksiannon kuvata Suomenlinnassa, lähellä Puolustusvoimien alueita.
Lähetin kuvaussuunnitelmani sähköpostilla ja kysyin täytyykö tällaiselle kuvaukselle hakea lupaa. Vastauksena sain lausunnon, että lupaa ei tarvitsisi hakea, kunhan muutan kuvakulmia niin, että tietyt alueet eivät näy kuvassa.
Kannattaa siis kysyä – ja hakea lupa tarvittaessa! Todennäköisesti saat suht nopeasti asialliset toimintaohjeet.
Valokuvaaminen julkisella paikalla on lähtökohtaisesti sallittua. Myös julkisella paikalla otettujen kuvien julkaisu on sallittua, kunhan niissä ei esitetä ketään ihmistä “loukkaavalla tavalla” tai tulla paljastaneeksi yksityiselämän suojan piiriin kuuluvia tietoja.
Dronella kuvaamiseen liittyy kuitenkin ns. pari muuttujaa, joihin maanpinnalla kuvaava ei niin helposti törmää.
Nimittäin koti- ja julkisrauhan piiriin kuuluvilla alueilla oleskelevia ihmisiä ei lain mukaan saa kuvata, eikä itse asiassa teknisten apuvälineiden (koskee myös dronen kameraa ja videolinkkiä) avulla edes katsella.
Esimerkiksi omakotitalon pihalla oleilevaa ihmistä ei ole syytä kuvata, piha kun on kotirauhan piirissä.
Julkisrauha taas tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työpaikan sisätiloissa olevaa ihmistä ei saa ilman lupaa kuvata.
Droneilla on usein tapana kuvata maisemia myös urbaaneilla alueilla, joten taloja ja pihoja kuvissa usein näkyy.
Tulkitsen lakia niin, että ongelmaksi voi muodostua se, jos yksittäistä ihmistä kuvataan läheltä ja tunnistettavasti kotirauhan piiriin kuuluvassa paikassa.
Tällaista tilannetta ei tiettävästi ole koskaan käsitelty oikeudessa, joten ennakkotapaus siitä, miten oikeus asiaa tulkitsisi puuttuu. (Jaa toki tietoa esim. sähköpostitse, jos tiedät tällaisen tapauksen!)
Lue tarkemmin aiheesta tästä Traficomin Droneinfo-sivuston artikkelista.
Julkisilla paikoilla saa ottaa kuvia, joissa näkyy ihmisiä. Niitä saa myös julkaista, jos kuva ei esitä siinä näkyvää henkilöä loukkaavalla tavalla tai paljasta yksityiselämän piiriin kuuluvia tietoja.
Aviamaps – Karttapalvelu, joka näyttää rajoitetut ja kielletyt ilmatilat, ilmakuvauskieltoalueet ja muut lennättäjät, sikäli mikäli he ovat merkanneet lennätyksensä palveluun.
Traficomin Droneinfo-sivusto – Virallista tietoa dronen lennätykseen liittyvistä säännöistä suoraan valvovalta viranomaiselta.
Puolustusvoimien ohje ilmakuvaajalle – Lue milloin lennätykseen tai ilmakuvaukseen täytyy pyytää lupa Puolustusvoimain pääesikunnasta.
Drone Forecast (Ilmatieteenlaitos) – Paikalliset säätiedot dronen lennättäjän näkökulmasta. Hyödyllisinä tietoina esimerkiksi lämpötila, kastepiste ja tuulen nopeus eri korkeuksilla 10 metristä alkaen.
Tarvitsetko hyviä ilmakuvia? Ota yhteyttä. Suunnitellaan ja toteutetaan kuvaukset mallikkaasti. Soita 040 186 5278!