(Kirjoitus on julkaistu alunperin LinkedInissä joulukuussa 2018)
Facebookia lyödään usein kuin vierasta sikaa. Osin aiheesta. Takana on pahaa läpinäkyvyyden puutetta ja ylimielistä viestintää. Ymmärtäjiä ei juuri löydy, onhan kritiikki aiheellista. Yksi maailman suurimmista ja tuottoisimmista yrityksistä sekä miljardööriksi alle kolmekymppisenä nousseen “pojanklopin” johtama Facebook ei taida herättää niitä lämpimimpiä mielikuvia.
Mutta mitä johtopäätöksiä Facebookin ympärillä vellovasta keskustelusta kannattaa vetää? Itse ajattelen näin:
Kansalaisille voisi tarjota medialukutaitoa, ei pelottelua. Vanha sanonta “se minkä nettiin laittaa, sinne myös jää” pätee. Itse väitän että monipuoliset viestintäpalvelut vastineeksi datan luovuttamisesta ja mainosten katselusta on ihan OK diili. Varsinkin kun saan päättää hyvin pitkälle itse mitä itsestäni kerron. Paljon hyvääkin, esimerkiksi tuloja ja hyvinvointia tuottavaa taloudellista toimeliaisuutta on näiden työkalujen varaan rakennettu. En usko että ihmiset haluavat hevin luopua näistä mahdollisuuksista viestiä ja tulla kuulluksi.
Entä pitäisikö lähes monopoliasemaan nousseiden nettipalveluiden tilalle saada jotakin muuta ja pienempää? Vaikka sitten sääntelemällä. Facebookin “pilkkomistakin” on vaadittu.
Näen erityisesti perinteisen median ruokkimassa keskustelussa hieman “vanhan imperiumin vastaiskua”. Facebookin ongelmista huolimatta valitsisin helposti nykyisenkaltaisen avoimemman internetin, jossa on vähemmän vanhakantaisia portinvartijoita ja enemmän tasaveroisempia mahdollisuuksia vapaalle tiedonvälitykselle kuin vanhassa mediamaisemassa.
Esimerkiksi USA:n net neutrality-lainsäädännön muutokset ja eurooppalaisten mediatalojen lobbaus Googlea vastaan osoittavat, että jos sääntely kaataa Facebookin, tilalle tuskin tulee vapautta, vaan lisää toisenlaista korporatismia.
En puolusta Facebookia yrityksenä sinäänsä ja kannatan kilpailua. Toivottavasti Facebookin tilalle nousee aikanaan uusi ja parempi markkinaehtoinen palvelu. Nykyisen kaltaisen internetin tarjoamista mahdollisuuksista vaikkapa pienyrityksille ja “kansalaisjournalisteille” en haluaisi lieveilmiöistä huolimatta luopua. Mahdollisuuksia on enemmän kuin uhkia.
“Avoimen internetin” tulee olla myös palveluiden kehittäjille taloudellisesti kannattava. Siksi ilmaisia palveluita dataa ja mainosnäyttöjä vastaan on ollut kuluttajillekin lopulta ihan hyvä diili.
