Helsingin Sanomat julkaisi kiinnostavan jutun “johtamisen uudesta kahtiajaosta”. Sen punainen lanka ovat luovuutta ruokkivat pehmeät arvot, jotka yleistyvät muuallakin kuin mainostoimistoissa. (Jollainen toimii jutussa esimerkkinä.)
Jutussa kerrotaan myös siitä, miten suorittavaa työtä tehdään usein algoritmien ohjauksessa – ja yhä enemmän niiden valvonnassa. Nimittäin yhä useamman pomo on jatkossa algoritmi. On helppo ymmärtää miten Uber- tai Wolt-kuskin työn ohjaus on täysin automatisoitu.
Mutta ollaanko me keskiluokkaiset valkokaulus-tietotyöläiset turvassa “algoritmisaatiolta”? Tuskin. Hesarin jutussa kuvaillaan asiaintilaa osaltamme näin:
“On työntekijöitä, joista digitaaliset työkalut ja data tekevät entistä tuottavampia… Jos esimerkiksi lentoyhtiön analytiikkatiimi säästää parempien algoritmien ansiosta vuositasolla yhtiölle miljoonia, työnantajan ei kannata syynätä, miten työaika käytetään.”
Entä jos koko analytiikkatiimiä ei kohta tarvita? On vain data, algoritmi ja datan sekä brändin omistaja – jolle voi olla yhdentekevää tarjoaako tiedon algoritmi vai analytiikkatiimin ihminen.
Puhutaan siitä työskenteletkö “API:n ylä- vai alapuolella”. Koodaatko algoritmeja ja järjestelmiä, vai oletko niiden käyttäjä ja otat niiltä vastaan ohjeita? Tässä on merkittävä – ja laajeneva – jakolinja.
Voi olla, että yhä enemmän työtä lipsahtaa API:n alapuolelle. Yläpuolelle jäävät järjestelmiä luovat ja hallitsevat ohjelmoijat ja immateriaalioikeuksien (brändin) omistajat. Muiden venettä keikuttaa “algoritmisaatio”.
Mielestäni tämä näkyy jo esimerkiksi omassa digimainonnan asiantuntijan työssä. Kontrolli mainoskampanjoista on enenevissä määrin mainosalustan mustaan laatikkoon sijoitetulla algoritmilla. Asiantuntevan “välikäden” arvon täytyy tulla yhä enemmän muusta kuin mekaanisesta optimointityöstä, eli erilaisten asetusten muuttamisesta sen mukaan mitä data näyttää. Sen työn algoritmi osaa itsekin – ja paremmin.
Muutos voi olla keskiluokkaiselle tietotyöläiselle merkittävä. Monesti elämme ja olemme työelämässä kuin API:n yläpuolella, mutta jos emme osaa luoda algoritmeja ja työkaluja niiden käyttöön, tulemme ennenpitkään työskentelemään niiden alaisuudessa. Tai miettimään työmarkkina-asemamme aivan uusiksi.
P.s. Mainostoimistot säilyvät “algoritmisaation” kynsissä epäilemättä suosittuina työpaikkoina.
Lue lisää:
